Koiran viettikäyttäytyminen koulutuksen tukena 4.2.2017

Kouluttajina: Vesa Sepponen ja Elina Will

Huomasin ilmoituksen Canis&Catuksen järjestämästä luento / koulutustilaisuudesta. Pikainen silmäys luennoitsijoihin ei sanonut yhtään mitään. Vesan ja Elinan monet hienot tittelit esim. IPO- ja SM-kentiltä kuulostivat itselle hieman etäisiltä ja epäilin mahtaisinko saada heistä mitään irti. Näin aloittelevalle PK-harrastajalle aihe - koiran viettikäyttäytyminen - aiheuttaa lähinnä mielikuvan raivoissaan hihaa purevan malikan ja vahvasti topatun maalimiehen tanssimisesta isolla kentällä. Mitä tämä aihepiiri tarjoaisi lähinnä nenähommia tekevälle bordercolliepojalle ja noviisille emännälleen?

Epäonneni muun koiraurheilun osalta mahdollisti osallistumiseni tähän koulutustilaisuuteen. Paikalle kurvatessani huomasin että porukkaa oli ihan pipona. Olin saanut vihiä peruuntuneesta koirakkopaikasta ja tässä vaiheessa ajattelin, että en kyllä tämän väkimäärän edessä kehtaa koirani kanssa esiintyä. Elina ja Vesa aloittivat rempseästi aihepiirin käsittelyn. Osa porukasta teki tiiviisti muistiinpanoja, itsekin olisi ehkä pitänyt koska termistö muistuu huonosti mieleen näin jälkikäteen... Yleisö tempautui luentoon mukaan ja kysymyksiä sateli. Vesa tenttasi maalimiesoppilas Myllyperkiötäkin minkä ehti. Pian huomasin, että täällähän puhutaan kaikesta muustakin kuin maalimiehen hihassa roikkumisesta.  He esittelivät aihepiiriä omiin kokemuksiin perustuen ja antoivat käytännön esimerkkejä esim. siitä miten voi konkreettisesti lisätä pennun ruokahalua. He heittelivät ilmaan ajatuksia, kuten tarvitseeko koira omaa lajia olevia leikkikavereita? Miksi säännöt tulee olla mustavalkoisia (niin kentällä kuin kotonakin)? Itselle erityisesti jäi mieleen niinkin päivänselvä asia kuin reiluus koiraa kohtaan. Oikeudenmukaisuus ja hyvä suhde koiraan on kaiken perusta. Vesa peräänkuulutti myös laumaviettiä, monenko koira tekee temppuja ilman, että narupallot roikkuu taskusta..? Omistajan tulee ymmärtää, että jokaiselle koiralle on jalostuksen myötä annettu tietyt palikat, joiden kanssa sitten pelataan. Koiralta vaaditaan asioita koulutustason mukaisesti reilusti ja koiran omissa rajoissa.

Meitä bortsun omistajia oli paikalla muitakin ja mietittiin esimerkiksi saalisrauhaa. Oma bordercollieni saalistaa ja iskee kiinni, mutta ei jää puremaan. Sen vietti on jalostuksessa pyritty katkaisemaan siihen kohtaan. Lammasta ei purra (tai ainakaan saisi...). Tällaisen koiran kanssa ei sitten kanavoida purutyynyyn vaan käytetään muita osa-alueita ja ruuvataan niistä paras mahdollinen irti. Tottiskentällä voitaisiin siis tämän lammaspuudelinkin kanssa esiintyä parhaassa mahdollisessa vietissä, jalkaa alle polkien. Okei, I'm in! Luentopari kehotti hankkiutumaan epämukavuusalueelle ja tilanteisiin, joissa molempia jännittää. Ruokatauolla huomasin siis pakkaavani koiran ja treeniliivin autoon. Ilmoittauduin peruutuspaikalle.

Oksetti ja pyörrytti. Jännitys oli käsinkosketeltava varmaan kaikkien koirakkojen osalta. Vierestä kuului ”Mä en tuonne mee!” Meni se kuitenkin ja hyvin suoriutuivatkin! Päivän koirakkojen heikoin lenkki tuntui olevan omistajan puutteelliset leikitystaidot. Ohjenuora kuului, että koiralle tehdään kentästä kiva leikkipaikka, jossa saalistetaan sitä lelua kunnolla eikä sinnepäin. Leikitysohjeita noudatettuaan monen koiran ryhti parani silminnähden ja homma sai lisädraivia. Viettiä nostettaessa omistajan tulee antaa kaikkensa eikä leikitä vain toisella kädellä treenikavereille höpötellen. Tunsin piston sydämessäni. Omasta suorituksestani en muista oikein mitään, hyvä kun henki kulki. Oleellisin vinkki taisi olla häiriön alla treenaaminen. Kunnon leikkiä, tunnetta peliin ja koiraa lukien eteenpäin.

Yleisö tuntui tykänneen päivästä erittäin paljon ja luennoitsijoilta vaadittiin mm. leikityspäivän vetoa, että päästäisiin opettelemaan oikein kädestä pitäen. Paljon heräsi ajatuksia miten itse voisi tehdä toisin ja paremmin. Seuraavana päivänä löysinkin itseni jo riehumasta koiran kanssa S-Marketin pihasta... Koko porukkaan taisi iskeä kunnon treenikärpäsen purema!

Teksti: Heidi Tanskanen & bc Häkä
Kuvat: Tiina Saaranluoma & Minna Ahtola

Toiveisiin on vastattu ja "opi leikittämään koiraasi päivä" on sovittu maaliskuulle.