Itse olin niiiiiiiin tyytyväinen että koulutus toteutui ja saatiin kokenut kouluttaja. Olen harrastanut rallytokoa kahden bernin kanssa, joista Muru on suorittanut RTK 1:sen ja Mörri maistelee alokasluokan kuvioita eikä ole vielä kisannut.
Alkutaipaleella siis ollaan. Mitä ylemmäs luokissa mennään niin vaatimukset kovenee. Näiden treenaamiseen saatiin hyviä vinkkejä sekä radan suorittamiseen. Koirakko kerrallaan paneuduttiin asioihin joihin apua tarvittiin (ja myös saatiin). Muut kuuntelivat korva tarkkana taustalla vinkkejä.
Meillä tuo takapäänkäyttö on vähän kankeaa joka asettaa omat haasteensa, varsinkin kun on iso koira ja olihan meillä siinä sitten muutakin hiottavaa.
Päivän edetessä alkoi tulla aika selväksi että meillähän on tosi taitavia koiria, mutta yllätys yllätys ohjaajat vaan tarvii pientä koulutusta kuinka koiraa ohjataan. Ei ehkä tarvita kolmea samanaikaista käskyä: suullista ja lisänä vielä käsi ja vartaloapu. Ja tämä kaikki tietenkin niin, että ei edes itse tiedosta sitä (puhun siis itsestäni). Toki kaikki tämä on sallittua alokasluokassa mutta ylemmissä luokissa ei enää ole. Hallissa oli myös ”hirvee” peili joka paljasti kummat asennot niin koiralla kuin ohjaajalla.
Suuret kiitokset Jennille antoisasta päivästä. Paljon jäi asioita ajatuksiin muhimaan. Näillä eväillä on hyvä jatkaa treenaamista ja toivottavasti tapaamme vielä uuden koulutuksen merkeissä! Kiitos Canis & Catus lämpöisestä hallista ja kahvitarjoilusta !
Teksti: Raija Haavisto
Kuvat: Tiina Saaranluoma
Kuvat: Tiina Saaranluoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti